home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 40 / Aminet 40 (2000)(Schatztruhe)[!][Dec 2000].iso / Aminet / docs / mags / saku34d2.lha / Teksti / SDK.txt < prev    next >
Text File  |  2000-10-17  |  32KB  |  716 lines
  1. 14
  2. 1
  3. -1 SDK_Kaytossa.IFF 0 0
  4. 0 SDK_Kaytossa.IFF 120 70
  5. 2 SDK.IFF 239 70
  6. 6 Setup.IFF 240 146
  7. 10 Elate.IFF 10 0
  8. 11 Manuals.IFF 240 70
  9. 17 Jove.IFF 34 74
  10. 18 Start.IFF 444 0
  11. 19 Ohjelmia.IFF 8 0*
  12.  
  13. {F                       Amiga Software Development Kit 1.0
  14. {F                       ----------------------------------
  15.  
  16.                                   Janne Sirén
  17.  
  18.                             Valokuvat: Anu Seilonen
  19.  
  20.  
  21.  
  22.  
  23.  
  24.  
  25.  
  26.  
  27.  
  28.  
  29.  
  30.  
  31.  
  32.  
  33.  
  34.  
  35.  
  36.  
  37.  
  38.  
  39.  
  40.  
  41.  
  42. Uusi Amiga Inc. julkaisi ensimmäisen tuotteensa, Amiga SDK:n, keväällä. Kyseessä
  43. on uuden Amiga-käyttöjärjestelmän perusta ja alustava  kehitysympäristö.  Tutus-
  44. tuimme sen tarjontaan ja esittelimme sitä suomalaisille amigisteille  kokoukses-
  45. samme syyskuussa. Kerromme nyt kokemuksistamme, annamme  vinkkejä  asennusongel-
  46. miin ja raotamme verhoa seuraavan sukupolven Amigan pukuhuoneeseen...
  47.  
  48.  
  49. {FSDK Suomeen
  50. {F-----------
  51.  
  52. Suomen Amiga-käyttäjät ry. on kunnostautunut  viime  vuosina  tuomalla  Suomessa
  53. esille monenlaista maailmalla nähtyä  Amiga-uutuutta.  Viimeisimpinä  muistetaan
  54. AmigaOS 3.5, ja olisihan se Amiga MCC:n kotelomallikin saapunut Petro  Tyschtsc-
  55. henkon mukana, ellei hän olisi joutunut perumaan Saku 99 -vierailuaan. Kun  sit-
  56. ten Amigan uusin inkarnaatio sai keväällä putkautettua  ulos  ensimmäisen  uuden
  57. tuotteen, Amiga Software Development Kitin eli lyhyemmin SDK:n, heräsi  luonnol-
  58. lisesti uteliaisuutemme esitellä sitä Suomen amigisteille.
  59.  
  60. Tällä kertaa Amiga Inc.:stä ei valitettavasti ollut apua, sillä he  ilmoittivat,
  61. etteivät toistaiseksi lainaa SDK:ta esittelykäyttöön  (tai  muutenkaan  lainaa).
  62. Vuosikokous olisi mukava paikka esitellä uutuutta, mutta ensin sellainen -  sekä
  63. sen tarvitsema Linux-ympäristö - olisi hankittava jostain. Lainaaminen paikalli-
  64. selta jälleenmyyjältä ei oikein käynyt päinsä, kun tuote oli varustettu pakolli-
  65. sella nettirekisteröinnillä ja sen mukanaan tuomilla  yksilöidyillä  asennuskoo-
  66. deilla. Eikä SDK:n omistajiakaan tuntunut puissa näillä kulmilla kasvavan.
  67.  
  68. Yksi Amiga SDK löytyi kuitenkin kotimaisen Gentle Eye Ky:n varastosta, joten pe-
  69. lastavaksi enkeliksi päätti ryhtyä päätoimittajamme Anu Seilonen, joka iski tis-
  70. kiin tarvittavat 850 markkaa, että pääsisimme  ihmettelemään  uutuutta.  Kiitos,
  71. Anu! Aina yhtä avulias Gentle Eye tuki projektia osaltaan kattamalla postikulut,
  72. {8ja niinpä pääsimme sorvaamaan systeemiä PC-laitteistoon, johon  allekirjoittanut
  73. {8hankki juuri sopivasti uuden kiintolevyn, verkkokortin ja RedHat Linuxin.  Seik-
  74. {8kailu pääsi alkamaan...
  75.  
  76.  
  77. Tuhti paketti purtavaa
  78. ----------------------
  79.  
  80. {8Amiga SDK toimitetaan punai-
  81. {8sessa, varsin tuhdissa, 19 x
  82. {825 x 4  cm  pahvilaatikossa,
  83. {8jota koristaa kannessa  kes-
  84. {8keneräinen  Boing-pallo  ra-
  85. {8kennusnostureineen ja  kään-
  86. {8töpuolella kehikosta harmaa-
  87. {8sävyjen kautta  punaväreihin
  88. {8kasvava Boing. Sanat  Amiga,
  89. {8Software Development Kit  ja
  90. {8So The World May Know -isku-
  91. {8lause  ovat  myös  näkyvästi
  92. {8esillä.  Takakannen   lyhyen
  93. {8myyntipuheen päättävät sanat
  94. {8"Today, you can  help  shape
  95. {8the Amiga of tomorrow."  Pa-
  96. {8ketin yleisilme on  väreistä
  97. {8huolimatta  aika  synkkä  ja
  98. {8yksityiskohdaton,  ja  Amiga
  99. {8lupaileekin seuraavan versi-
  100. {8on tulevan kirkkaammissa sä-
  101. {8vyissä.
  102. Paketin yksityiskohtainen kuvaileminen suotakoon anteeksi, onhan  viime  vuosina
  103. tottunut siihen, että kaikki missä lukee Amiga on lähinnä puettu  päälle,  juotu
  104. tai muuten vain elänyt ulkoisilla meriiteillään. :-) Tällä kertaa sisältä löytyy
  105. kuitenkin jotain muutakin kuin vain ilmaa tai rompun puolikas. Nimittäin "pakol-
  106. lisen", ylisuuren Get Boinged -tarran, parin referenssilapun ja yhden CD-ROM-le-
  107. vyn lisäksi SDK toimitetaan tukevan 300-sivuisen ohjekirjan kera. Paksun  manus-
  108. kan psykologinen vaikutus on yllättävä, jotenkin tuo paperi tuntuu  niin  paljon
  109. heppoisia PDF-tiedostoja konkreettisemmalta. Eipä silti,  on  manuskan  jatkeena
  110. niitä online-dokumenttejakin.
  111.  
  112. Ohjekirja on alkutekstien mukaan kirjoitettu kokonaan Amigalla, mm. Final Write-
  113. rin, Ghostscriptin ja Deluxe Paintin avulla. Eipä siinä  mitään,  valitettavasti
  114. vain bittikarttakuvia tuottavan ohjelman jälki näkyy  kirjan  kaaviokuvituksessa
  115. amatöörimäisenä pikselöitymisenä. Muuten värikkäisiin kansiin kääritty ohjekirja
  116. täyttää ulkoiset mittavaatimukset, ja sisältökin tuntuu olevan pääasiassa asiaa,
  117. mitä nyt muutamat pakolliset painovirheet ovat kiireessä päässeet mukaan. Muuta-
  118. mia Classic Amiga -viitteitä lukuunottamatta ohjekirja keskittyy pääasiassa Taon
  119. toimittaman teknologian ylimalkaiseen selittämiseen.  Puutteista  huolimatta  on
  120. erittäin positiivista, että mukaan mahtui oikea ohjekirja.
  121.  
  122. Kaiken kaikkiaan SDK 1.0 on ulkoisesti sangen onnistunut, etenkin muutaman  kuu-
  123. kauden ikäisen yrityksen tuotokseksi. Kyllä sen kelpaa hyllyynsä nostaa ja kave-
  124. rillekin näyttää. Get Boinged -tarra on liian  iso  koneen  etupaneeliin,  sillä
  125. voisi peittää melkein puolet pienestä näytöstä, joten ehkäpä se  on  tarkoitettu
  126. kookkaan jenkkiauton takapuskuriin.  Tai  jotain.  Jos  tarrasta  jotain  täytyy
  127. päätellä, niin selvästi sillä on yritetty hieman kosiskella promokrääsää  rakas-
  128. tavaa Amiga-yhteisöä... sillä mitä olisikaan nyky-Amiga ilman tarroja? :-)
  129.  
  130.  
  131. {F                                                                     ---------->
  132. {FRakennusalustana PC
  133. {F-------------------
  134.  
  135. Amiga SDK piti alkujaan julkaista osana Amigan developer-konetta, johon se olisi
  136. ollut valmiiksi asennettuna. Keväällä  Amiga-yhteisön  paine  pakotti  kuitenkin
  137. Amigan muuttamaan suunnitelmaa - liian monella oli jo  valmis  laitteisto,  eikä
  138. porukka halunnut ostaa uutta. Niinpä SDK julkaistiin ensiksi rompulla, ja  vasta
  139. sittemmin Amigan yhteistyökumppanit ovat alkaneet valmistaa d'Amiga-nimellä kul-
  140. kevia kehitystyöasemia, jotka käytännössä ovat tietyt Amigan määrittelemät spek-
  141. sit täyttäviä Linux-PC-laitteita SDK:lla ja Amigan kehittelijätuella varustettu-
  142. na.
  143.  
  144. Erillisenä toimitettava Amiga SDK asentuu siis  "mihin  tahansa"  x86-pohjaiseen
  145. Linux-mikroon, joka täyttää seuraavat vaatimukset: RedHat Linux 6.1  ja  Xfree86
  146. (tulee RedHatin mukana), 32 Mt muistia (suositus 64 Mt), 100 Mt  kiintolevytilaa
  147. ja verkkokortti. Käytännössä ensin mainitussa vaatimuksessa voi joustaa  kikkai-
  148. lemalla (kuten mekin jouduimme tekemään), mutta esimerkiksi verkkokortti konees-
  149. sa täytyy olla asennuksen aikana, vaikka varsinaista verkkoyhteyttä ei  oikeasti
  150. tarvitakaan.
  151.  
  152. d'Amiga-kehityskoneet toimitetaan 500 megahertsin AMD K6-2 -suorittimella,  Mat-
  153. roxin G400-näytönohjaimella ja 128 megatavun muistilla. Oma  asennusympäristömme
  154. oli hieman vanhempi, 333 megahertsinen K6-2, jossa Creativen Riva TNT -näytönoh-
  155. jain ja 128 Mt muistia. Mikään erityinen vaatimus AMD:n suoritin  ei  tietenkään
  156. ole, vaan SDK:n pitäisi kyllä asentua melkein missä tahansa  modernissa  PC:ssä,
  157. jossa ohjelmistopuoli on vaaditulla tolalla.  Jatkoa  ja  päivityksiä  ajatellen
  158. Amigan yhteistyö Matroxin kanssa voi tosin suosia Matroxin näytönohjainten omis-
  159. tajia, mutta toistaiseksi sillä ei ole väliä.
  160.  
  161.  
  162. Alleviivattakoon kuitenkin vielä tätä faktaa: Amiga SDK on kehitysympäristö seu-
  163. raavan sukupolven Amiga-käyttöjärjestelmälle,  ja  tuo  kehitysympäristö  toimii
  164. PC-laitteistolla - vanhaan Amigaan sitä ei voi (ainakaan  ilman  emulaattoreita)
  165. asentaa. Tilannetta voi jokseenkin rinnastaa siihen,  että  alkuperäisen  Amigan
  166. käyttöjärjestelmää kehitettiin  Sun-työasemilla.  Syy  kehitysympäristön  osalta
  167. PC:n valmintaan on edullinen hinta, yleisyys ja Linuxin kohdalla taas työkalujen
  168. saatavuus. SDK:sta on tosin tulossa myös Windowsin päällä pyörivä versio nyt lo-
  169. kakuussa.
  170.  
  171.  
  172. {FAsennusten kautta voittoon
  173. {F--------------------------
  174.  
  175. Testikoneeseemme, jota pyöritti tavalliseen tapaan Windows 98, asennettiin  Win-
  176. dowsin rinnalle RedHat Linux 6.2 -käyttöjärjestelmä. Linuxeja voi  kopioida  il-
  177. maiseksi netistä, ja niitä kaupitellaan vähän joka kaupan hyllyllä R-kioskeja ja
  178. ruokakauppojen lehtipisteitä myöten. Amiga SDK:n laitteistovaatimuksissa vaadit-
  179. tiin RedHatin versiota 6.1, mutta koska osuvasti oli paikallisesta lehtihyllystä
  180. tarttunut mukaan  Linux-käyttäjä-lehti  ja  sen  mukana  RedHat  6.2,  päädyimme
  181. käyttämään varoituksista huolimatta päivitettyä versiota.
  182.  
  183. Osasimme odottaa ongelmia, mutta apua tuli sangen  yllättävältä  taholta  -  ni-
  184. mittäin IBM:n DeveloperWorks julkaisi pari artikkelia aiheesta ja  itse  asiassa
  185. kehaisi SDK:ta muutamaan otteeseen (ks. URL-viitteet artikkelin  lopussa).  Yksi
  186. näistä Daniel Robbinsin kirjoittamista artikkeleista sisälsi myös  asennusohjei-
  187. ta, jotka ohjaisivat meidät pahimpien karikoiden  ohitse.
  188.  
  189. Ensin oli kuitenkin selvitettävä Amigan kryptinen rekisteröintiprosessi: kannat-
  190. taa lukea huolella SDK:n mukana tuleva Installation Guide -lappunen, jonka avul-
  191. la saa tarvittavat asennuskoodit. Varsinaiset koodit ovat pitkiä, joten älä tur-
  192. {7haa tuhlaa meidän tapaamme aikaasi yrittämällä syöttäää  asennusohjelmaan  ensin
  193. {7saamaasi lyhyttä numerosarjaa.
  194.  
  195. {7Koodeja kertyy yhteensä vaiheittain  kolme  parikymmenmerkkistä,  mutta  onneksi
  196. {7niiden hankkiminen ja rekisteröinti voitiin tehdä webistä irrallaan  asennukses-
  197. {7ta, sillä emme saaneet Internetiä toimimaan Linuxista. Sen  sijaan  verkkokortin
  198. {7täytyy olla asennettuna, vaikka siihen ei mitään olisikaan kytketty - asennusoh-
  199. {7jelma nimittäin luo yhden asennuskoodeista verkkokortin jotakuinkin yksilöllisen
  200. {7tunnisteosoitteen mukaan.
  201.  
  202. {7Meidän tapauksessamme halpa D-Linkin DE-528CT riitti tarkoitukseen, ja sittemmin
  203. {7se voitiin irroittaa koneesta SDK:n asiasta häiriintymättä. Myöhemmin  koneeseen
  204. {7itse asiassa vaihdettiin tehokkaampi verkkokortti, jota  Linux  ei  tunnistanut,
  205. {7mutta SDK ei jo asennettuna ollut asiasta enää kiinnostunut.
  206.  
  207. {7Asennusohjelma ei myöskään tykännyt käynnistyä oikein KDE-desktopilta (joka  oli
  208. {7RedHatiimme valittu), vaan kadotti kuvat ja lisenssitekstit. Ongelma  korjaantui
  209. {7käynnistämällä ohjelma shellistä. Helpotus oli melkoinen, kun  rekisteröintirum-
  210. {7ban ja Linuxin  viilaamisen
  211. {7jälkeen asennusohjelma sit-
  212. {7ten sutjakasti alkoi  kopi-
  213. {7oida tiedostoja paikoilleen
  214. {7ja mukisematta sekä  yllät-
  215. {7tävän  nopeasti   suoriutui
  216. {7tehtävästään.  Eipä   tosin
  217. {7CD:llä hirveästi  kopioita-
  218. {7vaa  ollutkaan -  koko  le-
  219. {7vylle on painettu  vain  27
  220. {7megatavun edestä dataa.
  221.  
  222. {FSäätäjän unelma-asennus?
  223. {F------------------------
  224.  
  225. Seuraavat asennustekniset yksityiskohdat kannattaa ohittaa, mikäli ei itse  pai-
  226. niskele niiden kanssa. Pureudumme SDK:hon yleisemmällä tasolla  niiden  jälkeen.
  227. Toisaalta jos kaipaat tarkempaa teknistä selvitystä seuraaviin vinkkeihin,  kan-
  228. nattaa lukea niiden alkuperäislähde, Daniel Robbinsin SDK-artikkeli IBM  Develo-
  229. perWorks-saitilta, sekä tutustua epäviralliseen Amiga SDK -sivustoon osoitteessa
  230. http://www.amigasdk.com.
  231.  
  232. Mainitsimme  edellä  asennusongelmat,   joita   laitteistovaatimuksia   kiertävä
  233. väistämättä kohtaa. Muutama kikkakolmonen tuli meilläkin tarpeeseen. Tärkein on-
  234. gelma koskee RedHat 6.2:n käyttämää ncurses-kirjaston versiota, jonka kanssa SDK
  235. on epäyhteensopiva ja kaatuu käynnistysyritykseen.  Ratkaisu  on  hakea  FTP:llä
  236. osoitteesta ftp.gnu.org tiedosto "pub/gnu/ncurses/ncurses-4.2.tar.gz" ja  purkaa
  237. se Linuxissa komennolla "tar xzvf ncurses-4.2.tar.gz". Tämän jälkeen tulee siir-
  238. tyä ncursesin hakemistoon ja  suorittaa  seuraavat  komennot,  yksi  kerrallaan:
  239. "./configure --with-shared --prefix=/usr/amiga", "make" ja  lopuksi  "make  ins-
  240. tall".
  241.  
  242. Edellä mainittu Daniel  Robbinsin  suosittelema  komentosarja  asentaa  RedHatin
  243. ncursesin rinnalle standardin mukaisen ncurses-kirjaston.  Jotta  SDK  käyttäisi
  244. sitä, pitää vielä joka kerta ennen sen käynnistämistä naputella  käynnistysshel-
  245. liin  komento  "export  LD_LIBRARY_PATH=/usr/amiga/lib".  Tämän  jälkeen  Amiga-
  246. ympäristön käynnistävät "intent_media" ja "intent_shell" todistettavasti  toimi-
  247. vat myös RedHat 6.2:lla. Ja pitihän sitä kokeilla ilmankin - ei toiminut. RedHat
  248. 6.1:tä emme ole testanneet, mutta ilmeisesti sillä ongelmaa ei ilmene.
  249.  
  250. Toinen ongelma koski graafista terminaalia, etermiä,  joka  ei  yksinkertaisesti
  251. toiminut - tällä kertaa ihan Amigan  skriptausvirheen  vuoksi.  Robbinsilla  oli
  252. lääke myös tähän vaivaan: Amiga-ympäristön shellissä  naputeltiin  komennot  "cd
  253. /dev/ave/dsk/eterm" ja "touch rc" sekä sen jälkeen käynnistettiin editori  "jove
  254. rc", poistettiin seuraavat rivit ja tallennettiin tiedosto. Tämän jälkeen,  taas
  255. kerran todistettavasti, myös eterm lähti toimimaan moitteetta.
  256.  
  257.     case -- ${!hostparms command!c} ~
  258.             {0} {
  259.  
  260. ja lopusta
  261.  
  262.             } ~
  263.             {*}
  264.                 eval -- ${!hostparms command}
  265.             }
  266.  
  267. Robbinsin mukaan RedHat ei oikeasti ole vaatimus SDK:n asentamiselle, vaan  myös
  268. muut Linuxit kelpaavat kehitysympäristön alustaksi. Internetistä onkin kantautu-
  269. nut tietoja esim. SuSE Linuxin onnistuneesta käytöstä SDK:n kanssa. Mikäli asen-
  270. nus kuitenkin tökkii, voi seuraavasta olla apua: Keskeytä  asennusohjelma  Ctrl-
  271. Z:lla (terminaalissa josta käynnistit ohjelman) sen jälkeen kun se on dekryptan-
  272. nut SDK:n RPM-paketit kiintolevylle. Kopioi sitten .rpm-tiedostot  /tmp-hakemis-
  273. tosta sopivaan paikkaan ja suorita kullekin komento  "rpm  -i  --nodeps  tiedos-
  274. to.rpm". Tämän jälkeen voit  jatkaa  asennusohjelman  suoritusta  ja  asennuksen
  275. pitäisi sujua mallikkaasti loppuun. Tätä vinkkiä emme kuitenkaan  joutuneet  ko-
  276. keilemaan.
  277.  
  278. SDK:n pitäisi toimia RedHat Linux 7.0:n kanssa ilman edellä mainittuja  ncurses-
  279. ongelmia, mutta RedHat seiskan kanssa ilmenee kuitenkin grafiikan sekoamisongel-
  280. mia, kun Elate-ikkunan päälle siirretään jokin muu Linux-ikkuna. Ongelman syy on
  281. rinnastettavissa Classic Amigan simple ja smart  refresh  -virkistyksiin.  Pulma
  282. ratkeaa käynnistämällä X-palvelin komennolla "startx -- +bs". Jos  taas  järjes-
  283. telmäsi käynnistää suoraan  X  Window  Systemiin,  kokeile  muuttaa  tiedostosta
  284. "/etc/X11/gdm/gdm.conf" rivi "0=/usr/bin/X11/X" muotoon  "0=/usr/bin/X11/X  +bs"
  285. (vain super-user voi päivittää tiedostoa). Vastaavaan ongelmaan voi törmätä myös
  286. SuSE  Linuxin  kanssa,  jossa  se   ratkaistaan   lisäämällä   "+bs"   tiedoston
  287. "/etc/X11/xdm/Xservers" rivin ":0 local /usr/X11R6/bin/X :0 vt07" loppuun.
  288.  
  289. http://www.amigasdk.com:ssa on asennusohjeita myös Linux Mandrakelle  ja  Debia-
  290. nille.
  291.  
  292.  
  293. {FEnsikosketus uuteen Amigaan
  294. {F---------------------------
  295.  
  296. Ehdimme edellä kiirehtää jo hieman  asioiden  edelle,  mutta  vuosien  odottelun
  297. jälkeen oli kova hoppu päästä tutustumaan uuden Amigan sielunelämään. Asennuksen
  298. jälkeen komennolla "intent_media" käynnistyy uusi "AmigaOS" sellaisena  kuin  se
  299. SDK:n mukana toimitetaan. Linuxin työpöydälle aukeaa kirkassävyinen ikkuna,  jo-
  300. hon putkahtelee muutamalla valikon vedolla Boing-palloja, väriefektejä ja monen-
  301. laista graafista kilkettä.
  302.  
  303. Nopeasti käy kuitenkin ilmeiseksi, että uusitun Boing-demon ja  muiden  hilavit-
  304. kuttimien merkitys jää sangen  vähäiseksi.  Minkäänlaista  seuraavan  sukupolven
  305. käyttöliittymää tai työpöytää ei vielä  ole  tarjolla,  vaan  SDK  1.0  perustuu
  306. lähinnä englantilaisen Tao Groupin toimittamaan Amiga  Foundation  Layeriin  eli
  307. Elate-reaaliaikakäyttöjärjestelmän ja Intent-kirjastojen  ja  viimeksi  mainitun
  308. J-Engine-Java-virtuaalikoneen  tarjoamaan  perustaan.  (Jotta  nimisotku   olisi
  309. täydellinen, yhdessä Elatea ja Intentiä kutsutaan myös nimellä Intent Java Tech-
  310. nology Edition).
  311.  
  312.  
  313.  
  314.  
  315.  
  316.  
  317.  
  318.  
  319.  
  320.  
  321.  
  322.  
  323.  
  324.  
  325.  
  326.  
  327.  
  328.  
  329.  
  330.  
  331.  
  332.  
  333.  
  334.  
  335.  
  336.  
  337.  
  338.  
  339.  
  340.  
  341.  
  342. Elaten ja Intentin vahvuudet, ja uuden Amigan peruskivet, ovat  virtuaaliproses-
  343. sori, jolla samaa ohjelmakoodia voidaan ajaa  useilla  eri  suorittimilla,  sekä
  344. huippunopea Java-virtuaalikone, jonka väitetään peittoavan kaikki muut  ja  joka
  345. sekin tarjoaa alustan laitteistoriippumattomille ohjelmille.
  346.  
  347. Vaikka ohjekirjassa onkin korvattu suurin osa  Elate-sanoista  Amigalla,  törmää
  348. nimeen Elate kuitenkin vielä joka paikassa. Hyvin paljon  SDK  1.0:sta  on  siis
  349. tullut suoraan Taolta. Myös online-dokumentaatio, yli tuhat sivua  PDF-tiedosto-
  350. ja, puhuu pelkästään Elatesta.
  351.  
  352. Tarjolla ovat siis uuden Ami-
  353. gan peruspalikat Intent JTE:n
  354. muodossa ja Taon  toimittamat
  355. käyttöliittymäelementit (Ami-
  356. gan oma, seuraavan sukupolven
  357. BOOPSI,  työnimeltään  BOOPS,
  358. on tulossa), jotka jäävät lä-
  359. hinnä kehitysympäristön  apu-
  360. välineiksi - edes  3D-kirjas-
  361. toja tai kunnollista  äänitu-
  362. kea ei  vielä  ole  tarjolla,
  363. tulossa kylläkin.  Todellinen
  364. SDK:n arvo piilee toistaisek-
  365. si nimenomaan mahdollisuudes-
  366. sa tutustua  uuden  AmigaOS:n
  367. (eli Elaten)  perusperiaatteisiin,
  368. eli virtuaaliprosessoriin  ja  sen
  369. suomiin mahdollisuuksiin.  Linuxin
  370. päällä  pyörivä   kehitysympäristö
  371. antaa myös  esimakua  järjestelmän
  372. joustavuudesta: uutta Amigaa voidaan tulevaisuudessa paitsi käyttää  monella eri
  373. koneella, myös natiivikäytön lisäksi ajaa Linuxin tai Windowsin päällä.
  374.  
  375. Eikä uusi SDK pelkkä lelu ole, sillä kyllä siitä on ihan vakavaankin ohjelmisto-
  376. kehitykseen. Mukana toimitetaan työkalut niin C/C++ -, Java- kuin  uuden  Amigan
  377. virtuaaliprosessorin assembler-ohjelmointiinkin.  Ohjekirja  käsittelee  kaikkia
  378. näitä kolmea aihetta ja  tarjoaa  selityksiä  myös  valinnanvaraan:  C/C++  ovat
  379. omiaan olemassaolevien ohjelmien porttaamiseen, Java on alati kasvava  laitteis-
  380. toriipumaton standardi ja parhaisiin nopeustuloksiin päästään ohjelmoimalla suo-
  381. raan Amigan (eli Taon) virtuaaliprosessoria.
  382.  
  383.  
  384. {FJuju on virtuaaliprosessorissa
  385. {F------------------------------
  386.  
  387. Vaikka Java vilahtelee jatkuvasti Amigan tiedotteissa ja  suunnitelmissa,  alkaa
  388. hiljalleen vaikuttaa siltä, että  se  todellinen  vallankumouksellisuus  uudessa
  389. Amigassa piilee kuitenkin sen laitteistoriippumattomassa  virtuaaliprosessorissa
  390. ja laitteistoabstraktiossa. Kaikkia uudelle Amigalle  tehtyjä  ohjelmia  voidaan
  391. teoriassa ajaa millä tahansa koneella, pienellä tai suurella.  Eipä  siis  ihme,
  392. että Amiga on demonnut systeemiään jo monenlaisilla taskulaitteilla,  pelikonso-
  393. leilla ja kotimikroilla. Jopa PowerPC-pohjaisia Classic Amigoita tullaan mahdol-
  394. lisesti tukemaan - tässä auttanee yhteistyökumppani Haage & Partner.
  395.  
  396. Amiga SDK 1.0 antaa mahdollisuuden päästä ohjelmoimaan  näitä  laitteistoriippu-
  397. mattomia ohjelmia ensimmäisten joukossa. Kehitysympäristöä tullaan  päivittämään
  398. sitä mukaa kuin Amigan suunnitelmat valmistuvat, mutta jo  nyt  on  Internetissä
  399. lukuisia pieniä ohjelmia, joita on käännetty uudelle Amigalle. Jahka ensimmäiset
  400. varsinaiset seuraavan sukupolven Amiga-laitteistot ilmestyvät, liikkuu ohjelmien
  401. määrä varmasti jo kymmenissä, ellei sadoissa. Monet Classic Amigan  kehittelijät
  402. ovat hypänneet kelkkaan SDK:n myötä, esim. Wildfireä käännetään uudelle Amigalle
  403. nimellä Taifun, ja pelivalmistaja Hyperion on yksi Amigan  tärkeimmistä  yhteis-
  404. työkumppaneista.
  405.  
  406. Uuden Amigan menestys riippuu tietysti paitsi ohjelmistokehittäjien tuesta, myös
  407. siitä, kuinka onnistunut virtuaaliprosessori käytännössä on. Amigalta  vakuutel-
  408. laan sen nopeutta ja loistavuutta, ohjelmakoodi kun käännetään tulkkaamisen  si-
  409. jaan jo latausvaiheessa käytetyn prosessorin natiivikoodiksi ja  laitteistoabst-
  410. raktiota voidaan täydentää laitespesifisillä ajureilla, mutta vain aika näyttää.
  411. Toistaiseksi SDK:n mukana toimitetut demot  tuntuivat  pyörivän  kohtuullisesti,
  412. ajettiinhan niitä Linuxin päällä ja ilman 3D-kiihdytystä, mutta  vielä  lopulli-
  413. sesta vauhdista on mahdoton esittää arvioita.
  414.  
  415. SDK:n omaavat voivat vertailla oman laitteistonsa benchmark-tuloksia  seuraaviin
  416. SDK:n speed-komennon testikoneellamme antamiin tulosteisiin:
  417.  
  418. Amiga 1.0:/$ speed
  419. VP MIOPS = 415.119007
  420. VP MLOPS = 74.703084
  421. VP MFOPS = 25.349671
  422. VP MDOPS = 21.904094
  423. Amiga 1.0:/$ speed
  424. VP MIOPS = 414.470022
  425. VP MLOPS = 74.558401
  426. VP MFOPS = 25.440361
  427. VP MDOPS = 21.888292
  428.  
  429. Luvut vaihtelivat hieman ajokerrasta riippuen. Tietysti jos samaan  aikaan  ajoi
  430. jotain muita ohjelmia, tulokset romahtivat radikaalisti.
  431.  
  432. {FEntä kulissien takana?
  433. {F----------------------
  434.  
  435. Pomppivien Boing-pallojen ja visuaalisten efektien alta paljastuu muutaman  kym-
  436. menen megan edestä raakaa dataa ja karuja kehitystyökaluja. On epäselvää, kuinka
  437. hyvin SDK:n hakemistorakenne kuvastelee lopullista uuden Amigan  hakemistoraken-
  438. netta (voi olla ettei niillä ole paljoakaan yhteistä tai sitten on), mutta SDK:n
  439. tiedostojärjestelmä on jaoteltu seuraavasti:
  440.  
  441. app/    sovellusohjelmat
  442. ave/    multimediatyökalut (Audio Visual Environment/Amiga Multimedia Toolkit)
  443. com/    Java-luokat, käyttäen standardia Javan pakettien nimiavaruutta
  444. demo/   esimerkkiohjelmat
  445. dev/    laiteajurit
  446. etc/    TCP/IP-verkko ja verkkoasetukset
  447. fonts/  TrueType- ja PostScript 1 -kirjasimet
  448. home/   käyttäjän kotihakemisto
  449. java/   Java-kirjastot
  450. lang/   ohjelmointikielet
  451. lib/    yleiset kirjastot
  452. sounds/ äänijärjestelmä
  453. sys/    järjestelmähakemisto
  454.  
  455. Amigan mahtipontisessa kielenkäytössä he  puhuvat  uudesta  digitaalisen  tiedon
  456. maailmankaikkeudesta, Amiversestä, jossa ei perinteisiä tiedostoja enää  kaivata
  457. ollenkaan, mutta kovasti  tiedostopohjaiselta  alusta  ainakin  vaikuttaa.  Itse
  458. asiassa tiedostojen sijoittelu on ohjelmia asennettaessa tarkkaa puuhaa:  kompo-
  459. nenttien sijainti on usein kiinnitetty, ja ne toimivat vain juuri oikeasta  pai-
  460. kasta. Amigan oma tiedostojärjestelmä latautuu SDK:n tapauksessa  Linuxin  käyn-
  461. nistyshakemiston päälle. Täten ko.  hakemiston  sisältö  ja  alihakemistot  ovat
  462. käytettävissä Amigalta, ja sinne tallentuvat myös  Amigan  tiedostojärjestelmään
  463. tallennetut muutokset.
  464.  
  465. Ohjelmien käynnistystapa oli perinteiseen Amiga-tapaan tottuneelle  hieman  eri-
  466. koinen. Ajettavat tiedostot on nimetty .00-päätteellä, esim. boing.00, mutta  ne
  467. käynnistetään ilman tuota päätettä -  hieman  kuten  Windows/MS-DOS-ympäristössä
  468. EXE-päätettä ei tarvitse antaa. Erikoisen päätteen merkitys paljastuu  arkkiteh-
  469. tuuria tutkiskeltaessa: 00 ilmaisee koodin olevan  virtuaaliprosessorin  koodia,
  470. kun taas jokin suurempi numero ilmaisi ohjelmakomponentista löytyvän  myös  pro-
  471. sessorinatiivin version, jota järjestelmä automaattisesti käyttäisi ao.  proses-
  472. sorilla. Esimerkiksi pääte .24 tarkoittaisi Pentium II:lle optimoitua koodia.
  473.  
  474. Itse asiassa Taon tarjoaman pohjakerroksen tapa  käsitellä  ohjelmakomponentteja
  475. on sangen elegantti: siinä missä normaalisti esimerkiksi ohjelman  luokka  lada-
  476. taan muistiin, se ladataan kokonaan riippumatta siitä, kuinka suurta osaa  siitä
  477. käytetään. (Amigalta esitettiin 80-20-sääntöä: yleensä luokasta  käytetään  vain
  478. 20% ja 80% ladataan muistiin ihan turhaan.) Uusi Amiga paloittelee kaikki ohjel-
  479. makomponentit työkaluiksi (tools), joita sitten ladataan vain tarpeen mukaan. Ja
  480. koska jokaisesta työkalusta voi olla virtuaaliprosessoriversion lisäksi  natiivi
  481. prosessori/lisälaitekohtainen versio, voidaan nopeutta hioa  hyvin  yksityiskoh-
  482. taisella tasolla mutta taata silti perusyhteensopivuus kaikkien laitteiden kans-
  483. sa.
  484.  
  485.  
  486. {FOhjelmointiympäristöt
  487. {F---------------------
  488.  
  489. Vaikka Amiga SDK on ensikurkistus uuden  Amigan  sielunelämään  ja  sellaisenaan
  490. mielenkiintoinen kiertoajelu  ihan  Amigasta  yleensäkin  kiinnostuneelle,  sekä
  491. hyödyllinen teknologiaesittely asiaan vihkiytyneille, niin  ohjelmointiinhan  se
  492. kuitenkin ensisijaisesti on tarkoitettu. Vaikka työkalut ja ympäristö ovat vielä
  493. pohjamutia lukuunottamatta hyvin keskeneräisiä, tällä paketilla ja  sen  seuraa-
  494. jilla on tarkoitus taata, ettei seuraavan sukupolven Amiga ilmesty  markkinoille
  495. ilman runsasta ohjelmistotukea.
  496.  
  497. Kuten  edellä  jo  ohimennen  mainittiin,  kehitystyökalut  jakautuvat   kolmeen
  498. ryhmään: C/C++ -kääntäjä perinteisten ohjelmien porttaamiseen ja yleiseen  kehi-
  499. tystyöhön, Java-ympäristö Java-pohjaiseen  laitteistoriippumattomaan  ohjelmoin-
  500. tiin ja VP-assembleri virtuaaliprosessorin pilkuntarkkaan ja  nopeaan  viilaami-
  501. seen. Modernit, integroidut ohjelmointiympäristöt ovat vasta  työn  alla,  mutta
  502. hardcore-kooderi ja Unix-guru tuntee olonsa varmasti kotoisaksi.
  503.  
  504. C/C++ -ympäristö perustuu GNU:n GCC-projektiin ja  tuottaa  virtuaaliprosessorin
  505. assemblerin ymmärtämää koodia, joka sitten käännetään virtuaalibinääriksi. Ainoa
  506. ongelma tässä on, että koko C/C++ -ohjelma kääntyy vakiona yhdeksi edellä maini-
  507. tuksi työkaluksi, joten parasta mahdollista järjestelmän tarjoamaa nopeusetua ei
  508. suoraan saavuteta. Ongelma voidaan kuitenkin ratkaista tekemällä itse  C/C++:lla
  509. uusia työkaluja. Tarjolla on myös yli 6500 valmista työkalua, mm. ANSI/C-kutsut.
  510. C/C++ -koodin sekaan voi toki ympätä myös assembleria - menetelmä,  joka  lienee
  511. monille Classic Amiga -kooderillekin sangen tuttu.
  512.  
  513. Java-ympäristö on Taon kehittämä ja tukee edellä mainittua työkalumallia  siten,
  514. että kaikista metodeista tehdään omia työkalujaan. Tämä lienee yksi  perustavan-
  515. laatuinen syy siihen, että Java-koodi todellakin  pyörii  järjestelmällä  sangen
  516. vikkelästi. Komentorivipohjainen Java-kääntäjä on syntaksiltaan identtinen Sunin
  517. SDK:n kanssa, joten perinteisillä Java-työkaluilla ohjelmoineet pääsevät  alkuun
  518. ilman sen suurempaa ihmettelyä. Mukana on myös oma versio Applet Vieweristä.
  519.  
  520. Kolmantena kehitysympäristönä on virtuaaliprosessorin  VP-nimellä  kulkevaa  as-
  521. sembler-kieltä ymmärtävä kääntäjä. VP:llä voidaan rakentaa uusia työkaluja  esi-
  522. {Fmerkiksi C-ohjelmien käyttöön tai sillä voidaan tehdä kokonaisia ohjelmia, jois-
  523. {Fta SDK:n mukana toimitetaankin muutamia esimerkkejä.
  524.  
  525. {FKäyttöympäristöksi SDK:n mukana tarjotaan uutta Amiga Shelliä, joka  on  toimin-
  526. {Fnallisesti Unixin zsh:ta vastaava. Ohjelmien käynnistämistä varten "työpöydällä"
  527. {Fon lisäksi Windowsin Käynnistä-valikon (Start) yksinkertainen vastine.  Tekstie-
  528. {Fditoreiksi tarjotaan komentorivi-ediä sekä Emacs-tyylistä Jovea. Tietysti koodia
  529. {Fvoi vääntää Linux-puolella millä tahansa editorilla.
  530.  
  531.  
  532.  
  533.  
  534.  
  535.  
  536.  
  537.  
  538.  
  539.  
  540.  
  541.  
  542.  
  543.  
  544.  
  545.  
  546.  
  547.  
  548.  
  549.  
  550.  
  551.  
  552. {FMitä SDK:lla sitten voi tehdä?
  553. {F------------------------------
  554.  
  555. Selkeästä ja avoimesti myönnetystä  keskeneräisyydes-
  556. tään huolimatta Amiga Software  Development  Kit  1.0
  557. osoittautui ehdottomasti postiiviseksi  kokemukseksi.
  558. Virtuaaliprosessori ja AVE ovat jo  siinä  vaiheessa,
  559. että ohjelmoinnissa pääsee hyvään alkuun, ja  järjes-
  560. telmän uudet käsitteet kuten työkalut tulevat tutuik-
  561. si. Toisaalta jos haluaa olla etunenässä kokeilemassa
  562. uudelle Amigalla kehiteltyjä ohjelmia, on  SDK  tois-
  563. taiseksi ainoa tapa.
  564.  
  565. Internetiin onkin jo ilmestynyt useita ohjelmia, joita SDK:lla on  parsittu  ka-
  566. saan. Seuraamme Suomen Amiga-käyttäjät ry:n kotisivuilla uuden Amigan  orastavaa
  567. ilmaisohjelmatarjontaa kokeiluluontoisesti vuoden loppuun saakka viikon  namupa-
  568. lojen muodossa. Esittelemme siis joka viikko yhden Amiga SDK:lla  kehitetyn  il-
  569. maisohjelman  osoitteessa   http://batman.jytol.fi/~saku/   tai   http://tzimmo-
  570. la.tky.hut.fi/saku/.
  571.  
  572. Amiga SDK:n mukana tulee myös Intentin J-Engine, erittäin nopea  Java-virtuaali-
  573. kone, jolla sopii pyöritellä Java-sovelluksia ja -sovelmia lupausten mukaan kii-
  574. tettävällä nopeudella. Amiga onkin mukana devicetop.com-portaalihankkeessa, joka
  575. tarjoaa levityskanavia ja foorumeita Java-ohjelmille ja  -ohjelmoinnille.  Amiga
  576. SDK:sta pitäisi siis Java-ohjelmienkin saada uutta potkua. Muutamat kokeilut so-
  577. velmien (applet) kanssa tuottivat tosin lähinnä harmaita hiuksia: ne eivät suos-
  578. tuneet käynnistymään.
  579.  
  580.  
  581. {F                                                                     ---------->
  582.  
  583.  
  584.  
  585.  
  586.  
  587.  
  588.  
  589.  
  590.  
  591.  
  592.  
  593.  
  594.  
  595.  
  596.  
  597.  
  598.  
  599.  
  600.  
  601.  
  602.  
  603.  
  604.  
  605.  
  606.  
  607.  
  608.  
  609.  
  610.  
  611.  
  612. Mainittakoon lopuksi vielä Amigan jo useita kertoja ilmoittama virhe  SDK:n  li-
  613. senssiehdoissa: Amigalle ei tarvitse maksaa rojalteja ohjelmien tekemisestä  tai
  614. myynnistä, vaikka lisenssiehdoissa näin virheellisesti sanotaankin.  Sen  sijaan
  615. Amiga tulee aikanaan tarjoamaan vapaaehtoista, maksullista "Amigan tukema ohjel-
  616. ma" -markkinointikampanjaa. Vastaaviahan on Microsoftilla ja monilla muilla, to-
  617. sin Amiga lupailee ehtojensa olevan reilumpia.  Korjattu  lisenssiteksti  löytyy
  618. osoitteesta:
  619.  
  620. http://www.amigadev.net/index.php?sid=&subpage=home&function=legal
  621.  
  622.  
  623. {FNimien taikaa
  624. {F-------------
  625.  
  626. Joka tapauksessa toivoa sopii, että lopullisen uuden AmigaOS:n (tai  miksi  sitä
  627. sitten kutsutaankaan) ilmestyessä teknologian  ja  tuotemerkkien  nimeäminen  on
  628. kiinnitetty ja yhtenäistetty. Pää menee pyörälle jo pelkästä nimilistojen tavai-
  629. lusta, kun Taolla on tuotteilleen monta, osin päällekkäistä nimeä,  Amigalla  on
  630. samoille nimille synonyymit, ja sitten on vielä joukko uusia ja vanhoja tuoteni-
  631. miä.
  632.  
  633. Yritetään vielä kerran saada jotain selkoa tästä: Uusi Amigan  käyttöjärjestelmä
  634. ja sen ympäröimä digitaalisen tiedon ja saumattoman laitteiston yhteispelin nimi
  635. on Amiga DE eli Amiga Digital Environment, koodinimeltään  Ami,  joka  lausutaan
  636. Amie. Amiga DE:n pohjalla laitteiston päällä on Amiga Foundation Layer  eli  Tao
  637. Groupin Intent Java Technology  Edition,  joka  siis  sisältää  Intent-kirjastot
  638. (jotka    sisältävät    J-Engine-Java-virtuaalikoneen)    ja     Elate-reaaliai-
  639. kakäyttöjärjestelmän.
  640.  
  641.  
  642. Osa Amiga Foundation Layeria (AFL) on AVE eli Audio Visual Environment eli Amiga
  643. Multimedia Toolkit, ja Amiga kehittää uusia osia tähän kerrokseen, mm.  AOM  eli
  644. Amiga  Object  Model.  BOOPS  taas  on  Classic  Amigalta  portattujen   BOOPSI-
  645. käyttöliittymäkirjastojen koodinimi. AFL:n päällä on  Amiverse  Layer,  lyhyesti
  646. vain Amiverse, eli digitaalisen tiedon kerros, joka on Amiga DE -piirakan täysin
  647. laitteistosta ja tiedon teknisestä luonteesta piittaamaton  digitaalisen  infor-
  648. maation leikkikenttäkerros.
  649.  
  650. AmigaOne sitten on ensi vuoden ensimmäisellä  neljänneksellä  julkaistava  Amiga
  651. DE:hen perustuva tietokone. Ja Amiga SDK (Software Development Kit), kuten  lie-
  652. nee  jo  selvää,  on  tämän  nimihässäkän  ohjelmistojen  tämänhetkinen  kehity-
  653. sympäristö. d'Amiga taas on SDK:ta varten kerätyn spesifikaation  mukaan  raken-
  654. nettu Linux-PC, joka sisältää SDK:n.
  655.  
  656. Nimitystä AmigaOS ei uudesta Amiga-käyttöjärjestelmästä  kenties  käytetä  lain-
  657. kaan. Myös Gatewayn ajoilta tuttua AmigaOE-nimitystä (Operating Environment)  on
  658. väläytelty erinäisissä foorumeissa, mutta Amiga DE lienee sen korvaava ilmaus.
  659.  
  660. Kysyttävää?
  661.  
  662.  
  663. {FLinkkivinkkejä
  664. {F--------------
  665.  
  666. Epäviralliselta Amiga SDK -sivustolta löydät paljon lisätietoa, linkkejä, yms.:
  667. http://www.amigasdk.com
  668.  
  669. Amigan virallinen Amiga World -lehtinen  valottaa  taustoja  muutaman  kuukauden
  670. välein:
  671. http://www.amiga.com/press/zine/
  672. IBM DeveloperWorksin Amiga SDK -artikkeli kertoo yksityiskohtia ja auttaa  asen-
  673. nuksessa:
  674. http://www-4.ibm.com/software/developer/library/amiga2/index.html?dwzone=linux
  675.  
  676. Open Amiga -postituslista on keskustelufoorumi uudesta Amigasta kiinnostuneille:
  677. sähköpostia osoitteeseen open-request@amiga.com, viestiin sana subscribe
  678.  
  679. Myös  devicetop.comin  Amiga-foorumit  sisältävät  keskustelua  Amiga   SDK:sta:
  680. http://www.devicetop.com/dt/main
  681.  
  682. Valmiita  vastauksia  erinäisiin  SDK:ta  koskeviin  kysymyksiin  löytyy  Amigan
  683. FAQ:sta:
  684. http://www.amiga.com/faq.html
  685.  
  686. Erityisen hyödyllinen poiminta SDK:n FAQ:sta sisältää ohjekirjan virheiden  kor-
  687. jauksia:
  688. http://www.amiga.com/cgi-bin/fom.cgi?file=54&step=mainMenu
  689.  
  690. Amiga SDK:n tuotekuvaus:
  691. http://www.amiga.com/products/SDK.shtml
  692.  
  693. Amigan virallinen developer-sivusto tarjoaa SDK:n omistajille tukea ja ohjelmia:
  694. http://www.amigadev.net
  695.  
  696. Tao Group, uuden AmigaOS:n perustan luojat löytyvät osoitteesta:
  697. http://www.tao-group.com 
  698.  
  699.  
  700.  
  701. {F                                                                     ---------->
  702. {F        Amiga Software Development Kit 1.0
  703.  
  704.         Valmistaja: Amiga Inc., www.amiga.com
  705.  
  706.         Edustaja:   Gentle Eye Ky, www.ge.vip.fi, ge@vip.fi, puh. (03) 363 0048
  707.  
  708.         Hinta:      850 mk
  709.  
  710.         Testattu:   AMD K6-2 333 MHz, RedHat Linux 6.2, 128 Mt muistia, 47 Gt
  711.                     kiintolevytilaa,  Creative Labs Graphics Blaster Riva TNT
  712.                     -näytönohjain, D-Link DE-528CT-verkkokortti, Nokia Multi-
  713.                     graph 449M -näyttö.
  714.  
  715. Kirjoittajan tavoittaa sähköpostitse osoitteesta siren@mikrobitti.fi.
  716.